Kauppatieteilyä: AMK vs. yliopisto

"Saako ammattikorkeakoulusta opiskelupaikan valmistautumatta pääsykokeisiin? Mikä ero on opinnäytetyöllä ja tutkielmalla? Juodaanko yliopistojen riennoissa vain vuosikertaviinejä? Missä määrin eri koulutussektoreilla luetaan kirjoja ja tehdään ryhmätöitä? Kumpi on parempi?"

     

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto herättävät paljon kysymyksiä. Käsittelen tällä sivustolla laaja-alaisesti opiskelua ja sen ympärille kuuluvia kokonaisuuksia ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa. Alempana olevat sivut tarkastelevat muun muassa opiskelijavalintoja, kaupallisen alan luontoa sekä teknisiä eroavaisuuksia ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Sivustolla on merkittävissä määrin aihepiiriä koskevaa tietoa, jota on vaikea saada muualta.

Sivuston päämääränä on tarjota kattava ja analyyttinen kuvaus kaupallisesta alasta alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävien opintojen sekä opiskelun näkökulmasta. Suorittamani tutkinnot sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa antavat tähän varsin mainiot mahdollisuudet. Lisäksi
 saman pääaineen opiskeleminen molemmissa tutkinnoissa (henkilöstöjohtaminen/yrityksen hallinto) lisää käsittelyn syvyyttä oleellisesti. Asetelma on siten erittäin hedelmällinen teemaan paneutumista varten kovin usein aihepiiriä koskevalla keskustelulla on taipumus ajautua kärkevään sekä mielikuviin perustuvaan vastakkainasetteluun kyseisten opinahjojen välillä henkilön oman taustan (tutkinnon) mukaan.

Kerron seuraavassa omista liiketalouteen ja kauppatieteisiin liittyvistä kokemuksistani, joita hyödyntäen pyrin rakentamaan mielekkään, korkeakoulujen ominaispiirteitä ja niiden merkityksiä kuvaavan kokonaisuuden. Sivusto ei siis ole luonteltaan tutkimuksellinen tai niin sanotusti tietokirjamainen, vaan tuotoksen teesit ja argumentit perustuvat pohjimmiltaan kokemuksiini ja edelleen niistä kumpuaviin mielipiteisiini. Pyrin kuitenkin tietoisesti arvioimaan kokonaisuutta mahdollisimman neutraalisti.

Sivuston perustamisen motiivit ovat moninaiset. Uskon sivuston olevan informatiivisuudessan erittäin antoisa ja jopa tarpeellinen erityisesti sellaiselle lukijalle, joka harkitsee kaupallisia korkeakouluopintoja tulevaisuudessa. Toisaalta sivuston tavoitteena on muodostaa kuva, joka ei sorru ennakkoluuloihin tai asenteellisuuteen, vaan nojaa laajaan käytännön kokemukseen sekä ennen kaikkea tutkintojen asianmukaiseen suorittamiseen. Sivusto lienee myös sinänsä mielenkiintoinen kenelle tahansa kaupallista alaa korkeakoulussa jo opiskelevalle tai opiskelleelle. Lisäksi asioita liitetään tilanteen mukaan osaksi suurempaa jatkokouluttautumista koskevaa kokonaisuutta, mikä antaa tekstille tärkeän yleishyödyllisen näkökulman.

Tuotos rakentuu kuvailevasta ja havainnollistavasta kerronnastani siitä pitkästä ja yhtenäisestä rupeamasta, joka alkoi liiketalouden opinnoilla Helsingissä vuonna 2005 ja päättyi toisen kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittamiseen Tampereella vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä ajanjakso antaa erinomaisen pohjan lähestyä teemaa analyyttisesti. 


Analyysin perusta

Olen suorittanut tradenomitutkinnon Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa vuosina 2005
2008 sekä kauppatieteiden kandidaattitutkinnon Tampereen yliopistossa vuosina 20092012. Tradenomitutkinnossa pääaineeni oli henkilöstöjohtaminen, kandidaattitutkinnossa taas yrityksen hallinto (käytännössä kyse on samoista pääaineista). Tutkinnot ovat hyvin vertailukelpoisia, koska molemmat ovat saman alan alempia korkeakoulututkintoja. Olen laatinut oheen selventävän taulukon tutkintojen keskeisimmistä teknisistä ominaisuuksista.


Ammattikorkeakoulu Yliopisto
Tutkinto Tradenomi Kauppatieteiden kandidaatti
Tutkintotaso  Alempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto
Laajuus 210 opintopistettä 180 opintopistettä
Ohjelman kesto 3,5 vuotta 3 vuotta
Työharjoittelu Perusharjoittelu ja suuntautumisharjoittelu Ei työharjoittelua

 
Myöhemmin tekstissä (
ellei erikseen mainita) käsitteillä ammattikorkeakoulu ja yliopisto viitataan yksinomaan henkilöstöhallinnon piiriin suuntautuvaan tradenomitutkintoon Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä kauppatieteiden kandidaattitutkintoon Tampereen yliopistossa eli omaan taustaani. Sivusto ei siis suoranaisesti keskity ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen eroihin yleisellä tasolla, vaan tekstissä paneudutaan juuri kyseisiin tutkintoihin kyseisissä opinahjoissa. Esimerkkitapausten perusteella ei kuitenkaan liene liian rohkeaa tehdä myös jonkinasteisia yleistäviä päätelmiä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen luonteesta sekä niiden välisistä eroavaisuuksista ja jännitteistä. Sivuston sisältöä voitaneen siten soveltaa ainakin jollakin tasolla vertailtaessa keskenään esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmaa ja Turun kauppakorkeakoulun kauppatieteiden tutkinto-ohjelmaa. Periaatteessa näkemykseni ja kannanottoni koskevat kuitenkin vain Haaga-Heliaa ja Tampereen yliopistoa sekä kokemuksiani niistä.

On oleellista huomioida, että sivustolla vertaillaan keskenään tradenomitutkintoa ja kauppatieteiden kandidaattitutkintoa  siis ei tradenomitutkintoa ja kauppatieteiden maisteritutkintoa, mikä olisi harhaanjohtavaa. Maisteritutkinto on yliopistossa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä (tutkinto suoritetaan täysin omana kokonaisuutenaan 180 opintopisteen laajuisen kandidaattitutkinnon jälkeen, jolloin maisteritutkinnon kokonaislaajuudeksi muodostuu 300 opintopistettä). Nykyään yliopistossa suoritetaan aina ensin kandidaattitutkinto, minkä jälkeen henkilöllä on alkuperäisen, kandidaattitutkinnon suorittamista varten myönnetyn opiskeluoikeutensa nojalla mahdollisuus jatkaa opintojaan edelleen maisteriohjelmassa (tutkintonimikkeistä muun muassa farmaseutti ja diplomi-insinööri tekevät tässä poikkeuksen). Kandidaattitutkinto ja maisteritutkinto ovat itsenäisiä, toisistaan erillään olevia tutkintoja. Opintojen päättäminen kandidaattitutkinnon jälkeen on kuitenkin ilmeisesti verrattain harvinaista, mikä selittänee yleistä käsitystä maisteritutkinnon pitämisestä eräänlaisena yliopiston perustutkintona (omia motiivejani päättää opinnot toistaiseksi kandidaattitutkintoon käsitellään myöhemmin erikseen).

Muista aihepiiriin kuuluvista tutkinnoista mainittakoon lisäksi merkonomi sekä tradenomi (ylempi AMK). Merkonomi on toisen asteen tutkinto, joka suoritetaan ammattikoulussa. Tradenomi (ylempi AMK) on lakiteknisesti ylempi korkeakoulututkinto, ja vastaa siten tutkintotasoltaan maisteritutkintoa yliopistossa.


Tällä sivustolla käsitellään siis tradenomitutkintoa ja kauppatieteiden kandidaattitutkintoa, sillä ne ovat selvästi mielekkäämmin rinnastettavissa toisiinsa saman tutkintotason vuoksi; tutkinnot edustavat korkeakoulututkintojen perustasoa. Maisteritutkintoon viitataan kuitenkin sivustolla erikseen eräissä yhteyksissä myöhemmin.


Käsittääkseni seuraavat neljä peruskysymystä ovat erityisen oleellisia, kun keskustellaan ammattikorkeakoulun ja yliopiston välisistä eroavaisuuksista:

Kysymys 1)

Kumpi tutkinnoista on vaativampi?

Kysymys 2)

Miten tutkinnot eroavat toisistaan sisällön ja opiskelun näkökulmasta?

Kysymys 3)

Kannattaako hakea ammattikorkeakouluun vai yliopistoon?

Kysymys 4)

              Missä määrin korkeakoulututkinto edesauttaa yksilön työllistymistä?


Sivusto vastaa jokaiseen edellä esitettyyn kysymykseen monien muiden tärkeiden asioiden ohella. Lukijan mielenkiintoa sivustoa kohtaan lisätäkseni olen kuitenkin antanut edellä oleviin kysymyksiin jonkinlaiset suorasukaiset vastaukset alla.


Vastaus 1)

Vaativuuden määritelmä on varsin hankala ja yksioikoinen tapa lähestyä asiaa tällaisten opintojen osalta (esimerkiksi kieliopintoja olisi helpompi kuvata tietyillä tasoilla). Vastaus vaihtelee toki näkökulman mukaan: yllä olevasta taulukosta voidaan haluttaessa yrittää päätellä jotakin. Jos painotetaan tutkinnon suorittamisen ohjeaikaa, ammattikorkeakoulu on opintopisteteknisesti laajemman tutkintonsa johdosta hieman vaativampi. Jos taas painotetaan asemaa perinteisenä tiedekorkeakouluna sinänsä, yliopisto on akateemista tutkimusta korostavana tiedeyhteisönä hieman vaativampi. Jos (taulukon ulkopuolelta) painotetaan ryhmätyöskentelyn tärkeyttä opiskelijan vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta, ammattikorkeakoulu on sosiaalisempaa opiskelumallia toteuttavana paikkana hieman vaativampi. Jos taas painotetaan tentteihin yleensä kuuluvien aineistojen määrää, yliopisto on usein laaja-alaisempaa materiaalia korostavana tahona hieman vaativampi.

Tällaisia vertailuja voidaan laatia lukuisia, mikä kuitenkin lähinnä osoittaa alkuperäisen kysymyksenasettelun itsessään kyseenalaiseksi. Niinpä suoraviivaisen vastauksen antaminen kysymykseen jommankumman opinahjon korkeammasta vaativuudesta ei ole kovin mielekästä. Loppujen lopuksi järkevin, yksinkertaisin ja totuudenmukaisin vastaus lienee kokemuksieni perusteella seuraava: ammattikorkeakoulu tai yliopisto on juuri niin vaativa kuin opiskelija itse haluaa. Lukijan on hyvä huomioida, että edellä oleva toteamus on kirjoitettu sekä kursiivia että paksunnosta käyttäen, sillä kyseessä on teeman niin sanottu punainen lanka. Yleinen näkemys yliopiston varauksettomasta ylivertaisuudesta ammattikorkeakouluun nähden ei siis ole todellisuudessa perusteltua. Asiaa käsitellään tarkemmin myöhemmin.

Vastaus 2)

Kun keskustellaan ammattikorkeakoulun ja yliopiston eroavaisuuksista (eikä viitata vaativuuteen), yleensä kuulee todettavan lakonisesti, että "ammattikorkeakoulu on enemmän käytäntöä ja yliopisto on enemmän teoriaa". Tämä pitää yksinkertaistettuna paikkansa, muttei ole oikeastaan kovinkaan kuvaava tai hedelmällinen katsanto kysyjän näkökulmasta. Keskeisimpänä teknisenä eroavaisuutena mainittakoon ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva työharjoittelujakso, jota yliopisto ei tunne. Muutoin asia käytännön ja teorian vastakkainasettelusta ei ole yhtä yksiselitteinen. Varsinaisen opiskelun kannalta ammattikorkeakoulu muistuttaa kärjistäen hämmästyttävän paljon lukiota, kun taas yliopistossa korostuu aidosti varsin itsenäinen sekä joustava tapa järjestää ja suorittaa opintoja  mitä myös aktateemiseksi vapaudeksi kutsutaan. Voidaan myös ajatella, että niin kauan kuin ihminen ei toimi käsillään, kyse on teoriasta. Niinpä ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat periaatteessa yhtä teoreettisia. Näihinkin seikkoihin otetaan sivustolla myöhemmin kantaa.


Vastaus 3)

Tämän asian päättää toki kukin itse, enkä voi antaa siihen vastausta toisen puolesta. Sivuston läpikäyminen kuitenkin uskoakseni auttanee päätöksen tekemisessä varsin paljon omien tavoitteiden ja mieltymysten mukaan.


Vastaus 4)

Työllistymiseen vaikuttavat tutkinnon ohella lukuisat ulkoiset tekijät. Näitä ovat muun muassa aikaisempi työkokemus, oma joustavuus sekä niin sanotut suhteet (erityisesti viimeksi mainittu on korostunut 2010-luvulla kilpailun työmarkkinoilla kiristyessä). Tutkinto itsessään ei siten periaatteessa takaa mitään, joskin yliopistotutkinnon suorittaneen palkkataso on keskimäärin korkeampi. Sivustolla otetaan kantaa korkeakoulutututkinnon muuttuneeseen asemaan työmarkkinoilla sinänsä.

Edellisen ohella on myös hyvä huomioida, että ihmiset toimivat aluksi jokseenkin vastaavien työtehtävien parissa tutkinnosta riippumatta. Sen sijaan tutkinto vaikuttaa enemmän siihen, kuinka paljon henkilö voi edetä aseman näkökulmasta.


Olen huomannut aikojen saatossa sen merkittävän seikan, että ympäristön näkökulmasta varsinaista sanomaa merkittävämpi asia on sanoja itse: kyseeseen tulee uskottavuuden käsite. Tämän sivun johdannolla tarkoitukseni on toki vahvistaa omaa uskottavuuttani aiheen käsittelijänä. Olen suorittanut niin ammattikorkeakoulututkinnon kuin yliopistotutkinnon sekä erikoistunut molemmissa tutkinnoissa samaan aihepiiriin. Olen suorittanut molemmat tutkinnot tavoiteajassa ja hyvin arvosanoin.
Opiskelupaikat on hankittu perinteisesti suomalaisten pääsykokeiden kautta yhteishaussa (ei siis esimerkiksi erillisvalinnassa tai ruotsinkielisessä opetuskiintiössä). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto ovat molemmat hyvin suosittuja ja tunnettuja opinahjoja, joissa suoritettuja tutkintoja arvostetaan laajasti. Pidän itseäni siten sopivana henkilönä käsittelemään teemaa kriittisesti, vertailevasti ja pohdiskelevasti.

Lisäksi tällaiselle sivustolle on käsittääkseni kysyntää. Vuosittain tuhannet henkilöt pohtivat kuumeisesti sitä, hakisiko opiskelemaan liiketaloutta ammattikorkeakouluun vai kauppatieteitä yliopistoon. Valintoja saatetaan tehdä riittämättömin tiedoin tai voimakkaiden ennakkoluulojen varassa. Internetin keskusteluforumeilla käydäänkin iänikuista AMK vs.
yliopisto -debattia, joskin aihetta käsitellään yleensä pinnallisuudessaan ja asiattomuudessaan ala-arvoisella tasolla. Toisaalta virallisemmat, jatkokouluttautumista käsittelevät nettisivut antavat aihepiiristä varsin teknisen kokonaiskuvan, joka ei ota erityisemmin kantaa opintoihin liittyvään käytäntöön. Tämän sivuston tavoite on vastavuoroisesti olla vaatimattomasti internetin paras katsanto teemaan. Juuri näistä syistä laatimani Kauppatieteilyä-sivusto on poikkeuksellinen ja tutustumisen arvoinen.

Huomioitakoon myös varsin oleellisena kuriositeettina, että olen suorittanut kaupallisen alan tutkinnon tai tietyn ohjelmakokonaisuuden niin ammattikorkeakoulussa, yliopistossa kuin ulkomaisessa kauppakorkeakoulussa. Tosiasiallisesti suoritettuja opintopisteitä kertyi rekisteriini lopulta miltei 400 (neljäsataa)  kauppatieteiden maisteritutkinnon laajuus on siis aiemmin mainittu 300 opintopistettä. Tästä huolimatta olen koulutukseltani "vain" kauppatieteiden kandidaatti. Uskallan täten väittää pitäväni hallussani Suomen ennätystä eniten korkeakoulussa kaupallisen alan opintopisteitä suorittaneena kauppatieteiden kandidaattina. Pyydän lukijaa ystävällisesti ilmoittamaan minulle, jos on tietoinen vielä tämänkin ylittävästä tapauksesta.

Seuraavassa aukeaa intensiivinen ja melko kattava katsaukseni kaupallisten korkeakouluopintojen pariin kokemuksieni näkökulmasta. Linkkejä on järkevintä seurata järjestyksessä, jolloin sivuston tarjonta välittyy parhaiten. Sisältö on kuitenkin jäsennelty selvästi asiakokonaisuuksien mukaan, minkä johdosta sivujen tarkastelu itsenäisinä osa-alueina on myös mahdollista.


1. Motiivit hakea opiskelijaksi – kouluttautumisen moniulotteisuus

2. Pyrkiminen yliopistoon

3. Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa

4. Ajatelmia seitsemän vuoden ja kahden korkeakoulututkinnon jälkeen



Olen laatinut sivustolle erillisen kuvauksen vaihto-opiskelustani Ranskassa vuonna 2011 osana taivaltani kaupallisen alan opintojen parissa. Kokemuksesta muodostui yksiselitteisesti erittäin antoisa, opettavainen ja elämyksellinen, minkä vuoksi käsittelen sitä omana kokonaisuutenaan. Vaihto-opiskeluun liittyvät linkit ovat alla.


5. Vaihto-oppilaana Poitiersissa, Ranskassa

          5.1 Kuvagalleria matkaan liittyen

 
Lisäksi Perustietoa itsestäni -sivulla on tarkempaa tietoa suorittamistani tutkinnoista. Sivulta on löydettävissä opintorekisteriotteitani sekä tekemiäni lopputöitä.

Päätän Kauppatieteilyä-sivuston etusivun seuraavaan dialogiin:

     "Kannattaako mennä ammattikorkeakouluun vai yliopistoon?"
    
"Kannattaa mennä Simo Terhon kotisivuille."

 
Takaisin pääsivulle